Kuukausi aikaa...

... Ja sitten loppuu loma.

Ja alkaa koulu.

Vähän alkaa jo jännittämään. Tuntuu myös, että pitäisi hieman alkaa valmistamaan itseään henkiesti koulun alkamiseen; paljon uusia ihmisiä, paljon uutta opittavaa, totuttelemista täyspäiväseen opiskeluun ja esseisiin sun muihin sekä uusi päiväjärjestys. Täytyy myös muistaa nyt viimeisen kuukauden aikana rentoutua mahdollisimman hyvin, että jaksaa.

Onneksi ainakin viimeiset pari viikkoa säät ovat suosineet lomalaisia. Siksi bloginkin puolella on ollut hiljasta - helle on vetänyt meikäläistä enemmän ulos kuin istumaan koneen ääreen. Käsitöitä on kyllä tullut tehtyä, postaukset ovat vaan jääneet jonoon odottamaan huonompia säitä. Tosin joka hetki tällaisista helteistäkään ei kykene nautimaan. Jatkuva kuumuus uuvuttaa melko hyvin, pyykkiä kerääntyy, tuulettimat pauhaavat yötäpäivää ja tuon meidän puolialaskalaisen karvaturrin kanssa on hieman säätämistä tällaisilla helteillä. Tosin onneksi luontoäiti auttoi koiraa vaihtamaan turkkinsa maksimilyhyyteen. Siltikään kovin pitkät lenkit eivät oikein ole mahdollisia. 

Tänäänpä siis päätinkin suosiolla tehdä vain pienen lenkin koiruuden kanssa ja antaa hänen jäädä lepäämään tuulettimien viereen, kun itse lähdin hieman vielä kävelemään. Kävelyllä oli kyllä tarkotuskin: kirpputori. Kaikki tarvittavat koulutarvikkeet alkavat jo löytyä, kuten asiallinen muistiinpanovihko. Vaateongelma on kyllä edelleen todellinen pienentyneen vaatekoon takia. Tällä helteellä oli aikamoista yrittää ajatella pitkähihaisia, neuleita, trikoopaitoja, takkia... kun pelkässä topissakin oli läkähdyttävän kuuma! Onneksi sentään sain ajatukset kulkemaan ja löysinkin Paikalliselta kirpputorilta muutamia kivoja vaatteita syksyksi; kirjavan kauluspaidan, muutaman trikoopaidan sekä täytyihän sitä yksi toppikin näille helteille vielä löytää.

Kirpparireissun jälkeen pakkasin jääkylmää vettä, kirjan, pyyhkeen ja koiran mukaani ja lähdin meidän asuinalueen rantanurmikolle hieman löhöilemään. Löytyikin aivan täydellinen paikka melkein heti (,vaikka vaikiopaikkani olikin varattu): sopivan aurinkoinen paikka, mutta myös puu, johon koiran sai helposti kiinni ja jonka suojassa tämä hieman herkempi auringonottokaverini saisi rauhassa maata vesikupin ääressä. Kumpikin näytimme ainakin hetken tyytyväisiltä siinä, minä kirjaa lukien ja koira keppiä rouskuttaen ja rannan sorsia vahtien. Lopulta tuli kuitenkin vaan niin tolkuttoman kuuma, että päätin kasata kimpsut ja kampsut ja siirtyä takaisin tuulettimien ympäröimäksi. Viikonloppuna tulee kuitenkin saatua ihan tarpeeksi aurinkoa, kun matkaamme koko konkkaronkka Kakskertaan merenrannalle, ja sisätilat kutsuvat ainoastaan nukkumisen ajaksi. 

Ja ehkä näitä kesäpäiviä vielä riittää...? Huhu myös kertoo, että parhaiten aurinkoa saa liikkumalla ulkona. No, meikäläinen on kävelly tällä viikolla yli 18 kilometria tuossa helteessä. Joten rusketusta on tarttunut ja kaloreita paukkunut! Kun ilmat viilenee, pääsee entistä paremmin koiran kanssa ja ilman lenkille - ja kuntoilukin toivonmukaan maistuu paremmin. Nautitaan nyt kuitenkin näistä mahdollisimman paljon, kun niitä vielä varmuudella on!

Rentoa hellepäivää jokaikisille!

Treenipäiväkirja: päivä 11

Päivä 11 vatsalihashaastetta. 

Pakko myöntää, että nyt alkaa jo tuntua nuo toistojen määrät. Etenkin tuo viimeinen liike, jossa harjoitetaan syviä vatsalihaksia pysymällä kuvanmukaisessa asennossa määrätty sekunttimäärä, on tiukka liike! Suosittelen kokeilemaan!

Vatsalihastreenin lisäksi koetan kovin treenata cardiota, vaikka totta puhuen se ei nappaa ollenkaan omalla kohdallani. Cardion pitäisi auttaa jaksamaan paremmin lihaskuntotreenit, mutta myös parantaa tulosten näkyvyyttä, kun ylimääräinen rasva lihasten päältä on poltettu. Oma cardioni koostuu lähinnä juoksemisesta, pyöräilystä ja kävelystä. Suurin polttoprosessi tulee juoksemisesta, joka ei ole se helpoin treenimuoto itselleni. 

Tänään suoritan cardioni reippaalla kävelylenkillä sekä paremman puoliskoni kanssa jalkapallokentällä. Puhelimeeni asensin Enmondo-treenikalenterin, jonka kanssa saan hyvin mitattua treeniajan ja kulutetut kalorit. En tosin kuulu niihin kuntoilijoihin, jotka laskevat joka kalorit (vaikka ehkä tällaisen haasteen kanssa pitäisi), mutta haluan kuitenkin elää  muutakin elämää kuin pelkkä sixpack tähtäimessä. Vältän kuitenkin turhaa mätöstelyä; tankkaan päivisin terveellisen aamupalan lisäksi välipalana rahkaa ja hedelmiä, illemmalla sitten lämminruoka.

Tämän päivän rankin treeni oli ehdottomasti kentällä suoritettu yli tunnin futaritreenit, joissa kaloreita paloi yli 450. Onneksi huomenna on treenikalenterinkin mukaan lepopäivä, sillä reidet huutavat takuulla aamulla hoosiannaa ja nilkka näköjään päätti turvota vielä tuntemattomasta syystä. Mutta eikös se niin mene, että urheilija ei tervettä päivää näe? Paluu vuosien takaisiin fiiliksiin entisenä aktiivijalkapalloilijana oli positiivista. Lajia on ikävä, vaikka rasittuneet raajat ja oikukas polvi muistuttivatkin sen haittapuolista... Onneksi näin satunnaisharrastelijana pääsee tuonne kentille joskus potkimaan palloa. 

Kaiken kaikkiaan hieno treenipäivä, en malta odottaa seuraavia lisäyksiä toistomääriin!