Kevättä rinnassa ja pensseli kädessä. Maailien maailma on avautumassa talvitauoltaan. Ainakin melkein.
Aurinko vain puuttuu, jotta voisi raahata kimpsunsa ja kampsunsa parvekkeella ja antaa värien, ideoiden ja inspiraation pulputa vapaasti ja pensselin heilua. Varma kevään merkki on, kun ensimmäiset siveltimenvedot tallentuvat kankaalle. Toivonmukaan tämä kesä tuo taas tullessaan hieman kehittyneempiä maalauksia taidollisesti. Ja jotain, mistä olla ylpeä.
Alkukevät on inspiraation aikaa. Kaupunki herää talviuniltaan. Luonto lähtee hakemaan värejään takaisin. Kuvia ja ideoita, sanoja ja lyriikoita alkaa kehittymään mielessä. Vain paperi ja kynä oikealla hetkellä, niin ne ovat mustaa valkoisella. Luonnoksina tai teksteinä. Inspiraation saaminen on helppoa, sen toteuttaminen on täysin toinen asia.
Sateinen sää ja yöpakkaset eivät avaa ovea ''kolmanteen huoneeseen'' nimeltään parveke. Kevään täytyy kuivattaa talven jäljet pois betonilattiasta ja esitellä minulle taas inspiraation lähteeni. Sisämaalaaminen on rajoittuneempaa ja riskialttiimpaa epäonnistumiselle. Etenkin, kun ottaa huomioon meidän nelijalkaisen perheenjäsenemme, joka tuskin malttaa pysyä poissa väreistä ja liuottimista.
Mikä mahtaa olla ensimmäinen tuotos?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti