maanantai 22. huhtikuuta 2013

Laiska, laiskempi... minä?

Tällainen spontaani päiväyskirjotus tällä kertaa vain, ilman mitään sen syvempiä pohdintoja. 

''Mitää...?? Mä vaan nopeasti käyn päivittämässä emännän facebookin...''


Kevät alkaa saada jalkaansa oven väliin hyvällä tavalla. Oma kevätväsymykseni alkaa olla takanapäin, mutta aurinkoiset säät eivät motivoi pysymään sisällä nenä kiinni kirjassa vaan loikkimaan Bellan kanssa ulos. Etenkin, kun tietää, ettei tällaisia päiviä ole varmuudella montaa viikossa. Siispä eilenkin heitin kirjat nurkkaan, raahasin isännän ja koiran ulos kävelemään Aurajoen rantaan ja ahmimaan kevään ensimmäisen jäätelöpallon. Sitruuna-lakritsi. Nam. Kelpasi Bellallekin maistiaiseksi. 

Kevät tuntuu aina jollain tasolla kahlehtivalta, koska viimeisen neljän vuoden ajan se on tienny myös paineita ja suuren, suuren määrän töitä pääsykokeiden eteen. Aina jossain välissä on pakko pysähtyä hetkiksi vain nauttimaan keväästä. Eilen oli sellainen päivä. Samoin tänään. 

Vietin aamupäivän kaupungilla nauttien auringonpaisteesta. Kerrankin tuntui mukavalta käydä keskustassa asti hakemassa erikoisempia koiranruokia. Tosin sitäkin reissua varjostutti kirjastossa käynti ja yhden pääsykoekirjan hakeminen. Ja tieto siitä, että sekin pitäisi saada luettua...

Kaupunkireissun jälkeen sain pienen inspiraatiokipinän ottaa kirjat käteen, mutta se oli vain ohimenevä mielentila. Ajatukset siitä, että Bellalla ikä ja parantunut jalka sallisi jo pitkätkin lenkkeilyt, sai keskittymisen herpahtamaan.

Ilta menikin ulkoillessa hyvässä seurassa puolentoista malamuutin kera aina lenkiltä koirapuistoon, josta kotiuduttiin niin koira kuin kumpikin omistaja nälkäisenä ja levollisena. 

Sen lisäksi, että keväisin tekee mieli suunnata ylös, ulos ja lenkille (mieluiten kameran kanssa), kevät on myös itselleni siivouksen aikaa - ja leipomisen! Tällä hetkellä on vain vaikea päättää, mistä aloittaa: jokainen kaappi on täysin sekaisin ja kaipaa siivousta. Vain essu ja myssy päähän kuin entisajan maalaisemännät konsanaan ja kämppä putipuhtaaksi!

Energiaa ja eloisuutta siis riittää talvikoomaan jälkeen, mutta sen keskittäminen jälleenkerran pienifonttisiin pääsykoekirjoihin, joissa ei lukeminen ihan hevillä lopu, on vaikeampaa.

Ehkä huomenna paremmalla menestyksellä lukemisen saralla... Kun kerran sadepäivää on povattu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti