Sukulaiset ovat ihana asia. Etenkin, kun heidän kanssaan pystyy jakamaan askartelun ilon! Kauan, kauan himoitsevani mosaiikkikokeilut pääsevät pian alkutekijöihinsä, kun kasa mosaiikkipaloja ja alustoja saapui vierailijoiden matkassa luokseni. Sormet jo syyhyää ja mosaiikkipihtien ollessa vain lainassa tuli hieman valmisteltuakin tulevaa työtä! Pahasti sain myös hyviä vinkkejä, mistä lisätarvikkeita saa ostettua kohtuuhintaan omaankin varastoon lisää... Apua, kun tuo lomakin kolkuttelee jo kohtalokkaasti ovella. Malttaako sitä mihinkään reissun päälle lähteäkään, kun kotona riittäisi puuhastelua? Heh.
Parasta viikonloppuvieraissa oli sen pelkän jälleennäkemisen lisäksi se, että sai jakaa askarteluideoita ja ammentaa uutta valloitusaluetta. Miehet kun valtasivat olohuoneen pelikonsoloineen, me naiset sulkeuduimme työhuoneeseen, levitimme pahvin lattialle ja istahdimme näpräämään. Askartelu on omalla kohdallani paljolti yksin suorittamista, mutta parasta on jakaa ideoita ja toteutuksia muiden intoilijoiden kanssa. Jos välimatka ei olisi niin kovin, kovin pitkä, voisi hyvinkin kuvitella kehittelevänsä kuukausittaisen askartelutuokion sunnuntaiaamuun.
Joku vain voisi keksiä idean, millä saa samalla askarreltua ja samalla nautittua helleilmoista ja ruskettua...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti