Minun Turkuni

Kaksi vuotta olen nyt asunut kotoisasti Turussa. Tai no, aluksi en ehkä niin kotoisasti, mutta pikkuhiljaa. Kuten kaikki, jotka tuntevat minut henkilökohtaisesti, varmasti tietävät, en ollut järin innostunut Turusta ensialkuun enkä tänne muuttamisesta - ja suunnitelmani eivät olleet jäädä tänne pysyvästi. Mutta asiat muuttuivat ja yksi asia johti toiseen.

Siksi nyt ajattelinkin vihdoin kirjoittaa siitä, mistä pidän Turussa.

Meri Majakkarannasta käsin

Meri. Olen aina unelmoinut vedenääressä elämisestä, koska kotikaupungissani ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia siihen. Sainkin Korpilahti-aikana maistaakin hieman vesistön äärellä elämistä, kun ikkunastani avautui kaunis maisema Kirkkojärvelle. Täällä Turussa meri on tullut lähelle sydäntäni. Enkä vielä ole edes saanut maistaa merielämää, kuten suurin osa turkulaisista - veneellä tai rantamökillä.

Toinen asia Turussa, jota rakastan, on kauppahalli. Kuulostaa kenties tyhmältä, etenkin täällä asuneiden korvaan, mutta minulle itselleni se ei ole millään tavalla itsestäänselvää, että pääsee halutessaan kaupahalliin kiertelemään. Valitettavan harvoin sieltä tulee ostettua mitään, mutta pitäisi enemmän hyödyntää mahdollisuutta, kun se tuossa keskustassa on.

Aurajoki yöllä

Aurajoki. Se vasta kornilta kuulostaakin, etenkin kun se ei niitä kaikkein kirkasvetisimpiä vesielementtejä ole. Aurajoki on kuitenkin iso osa Turkua. Etenkin kesällä tuntuu, että koko kaupungin elämä keskittyy sen rannoille: jokilaivat, erilaiset markkinat sen rannalla, isot veneet, lukuisat sillat ja patsaat.

Vartiovuoren puisto ruskoaikaan

Puistot. Turussa on paljon puistoja ottaen huomioon kaupungin koon. Samppalinna ja Vartiovuori ovat varmastikin suosikkejani, joihin tutustuin paremmin, kun kävelytin kahta westietä yhteen aikaan. Kupittaan puisto on myös pikkuhiljaa ottanut paikkansa mielessäni. Sieltä löytyy vaikka mitä: ankkalampi, lampaita, rullaluistelurata, uimala, iso lasten leikkkipuisto ja paljon muuta. Viime aikoina tullut vierailtua siellä paljon koiran kanssa, muun muassa tutustumassa etäältä lampaisiin. Harmittaa hiukan, että puistoilut ovat paljon, paljon vähemmällä kuin mitä tekisi mieli. Pitäisiköhän ottaa tavaksi sunnuntaisin lähteä kävelylle perheenvoimin johonkin puistoon? Etenkin näin syksysin ne koreilevat syksyn kauniissa väriskaalassa.

Turussa on paljon hyvää asuinpaikkana. Tässä luettelin vain muutaman suosikkiasiani. Tietenkin syy, minkä takia tänne aikanani jäin, ei löydy mistään edellämainituista vaan jostain paljon tärkeämmästä. Ja isoin syy, miksi juuri edellämainitut asiat ovat mielestäni erityisiä minulle Turussa, löytyy siitä, ettei edellisissä asuinpaikoissani ole löytynyt niitä - ainakaan samassa mittakaavassa.

Jokaisessa kaupungissa on paljon erityisominaisuuksia. En kiellä, ettenkö joskus kaipaisi Korpilahdelle asumaan tai Jyväskylään - molemmat paikat tulevat aina olemaan minulle tärkeitä ja kauniita. Oma kotikaupunki on aina oma kotikaupunki. Tuskin koskaan tulen sinne muuttamaan, mutta sielläkin on paljon asioita ja paikkoja, jotka ovat tärkeitä, kuten rippikirkkoni, sorsalampi ja tietenkin lapsuudenkotini.

Silti tiedän, ettei Turku ole vielä täysin avautunut minulle. En ole nähnyt palaakaan saaristosta, en Ruissaloa enkä varmasti puoliakaan Turun hyvistä puolista. Mutta aikaahan toki on!