Pakkasta on pidellyt tässä viime viikkoina, joten siitäkin syystä tämä kappale soinut päässä nyt muutaman päivän. Toisekseen, on tätä keretty työn puolestakin hoilaamaan muutamaan otteeseen. Ensin sitä talvea sai odotella märässä ja loskassa, tuulessa ja tuiskeessa. Nyt kun se vihdoin saapui, niin pakkanen onkin purrut oikein kunnolla. Takuuvarma herätys aamulla on se, kun melkein suoraa sängystä hyppää ylös ja lähtee koiran kanssa pienelle kävelylle. Valitettavasti olen kärsinyt itse pakkasen huonoistakin puolista: kädet ovat kuivat kuin korput ja flunssa yrittää ottaa valtaa. Koira kun ei ole moksiskaan pakkasesta, niin emäntä haluaa sisälle aika reippaasti, vaikka on toppapukua päällä. Pakkasella tosin sää on yleensä kaunis. Edellisessä kirjoituksessa löytyykin muutama pakkaskuva viime viikonlopulta, kun uskaltauduin palelluttamaan kädet muutamaa kuvaa varten.
Kuvista tulikin mieleen, että ne, jotka eivät vielä tienneet, niin rakastan valokuvaamista. Jos saisimme enemmän aikaiseksi toisen puoliskoni kanssa taulukoukkujen suhteen, niin asuntoamme koristaisi useampi kuin muutama valokuva tai valokuvakollaasi. Yksi odottaakin vaatekaapissa jo kuudennetta kuukautta, löysin sen eilen illalla siivotessani. Siksi ajattelinkin ottaa Oranssifriikille antamastani ideasta itsellenikin ideanpoikasta: ajattelin, että millaista olisi kuvata oma päivä valokuviksi. Ymmärrettävistä syistä työpäivääni en voi kuvata niin, että sen saisi esimerkiksi täällä blogissa julkaista (, vaikka kamera sielläkin on aika paljon kädessä), mutta esimerkiksi viikonloppu onnistuisi varmastikkin helpommin. Samaan syssyyn tulisi ehkä hieman päivitettyä tätä kuntoprojektianikin, jossa olenkin saanut jo merkittävää edistystä tuloksien suhteen. Toisaalta olisi myös hauska kuvata kokonainen viikkoa, vaikka se työssä käyvänä voi ehkä haastavaa ja katsojalle yksitoikkoista olla... hmm, harkintamyssy taas päähän.
Tällaisia ideoita olen pyöritellyt päässäni. Niitä onkin aika vilinä pääkopassa ollut viime aikoina, kun olen saanut vastuulleni työpuolella ideointia entistä enemmän ja harrastepuolellekin sitä kaivattaisiin. Ja onhan minulla kotona tämä uusin kudontaprojektinikin vielä kesken, vaikkakin lupaavasti alkaa jo saada muotoa siitä, mikä siitä on tulossa.
Viikonloppuna on nyt tarkoitus hieman sulatella ideoita ja kehitellä uusia, kaikessa rauhassa. Luultavasti juuri silloin, kun koko muu kroppa haluaisi nukkumaan. Kuten nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti